Saksan 2. bundesliiga pyörii täysillä. Mitä teet tällä hetkellä Suomessa?

Kuntoutan EM-karsintaottelussa saamani vammaa. Lähentäjälihakseen tuli pieni repeämä pelatessamme Pohjois-Irlantia vastaan kotona. Olen vielä tämän viikon Suomessa.

Miten kuntoutus on sujunut?

Kuntoutus on sujunut hyvin, mutta se on ollut rankkaa. Päivät ovat 6-8 tunnin pituisia sisältäen erilaisia hoitoja, kuntoutusliikkeitä, vesijuoksua, punttitreeniä ja nyt loppuvaiheessa myös juoksua. Treenien jälkeen menen kotiin ja nukun saman tien päikkärit! Kuntoutus on henkisesti erittäin raskasta. Minulla on ollut onni, että Veikkausliigassa pelanneilla kavereillani on kausi päättynyt, ja he ovat tulleet mukaan treenaamaan. Oma kuntoni on nyt hyvä.

Koska palaat taas pelikentille?

Meillä on marraskuun 23. päivä seuraava peli. Seura on pyytänyt takaisin aiemmin, mutta en halua ottaa lihasvamman kanssa mitään riskejä. Joukkueemme ei ole kyllä voittanut poissa ollessani.

Päättyneet EM-karsinnat olivat Suomelle pettymys. Veikkausliigassa sen sijaan nähtiin kaikkien aikojen kausi. Mitä ajattelet kotimaisesta jalkapallosta?

Ehdin seurata viimeiset pari kierrosta paikan päällä. Vanha seurani HJK ryssi mestaruuden itse. Pelaajamateriaaliin nähden heidän olisi pitänyt voittaa. Suomalaiselle futikselle oli kuitenkin hyvä asia, että muut voittivat. SJK voitti ansaitusti.

Sinut tunnetaan itsevarmana pelaajana. Totesit taannoin Urheilusanomien haastattelussa kuuluvasi: ”Bundesliigaan tai Englantiin”. Mistä itsevarmuutesi  kumpuaa?

Olen enemmänkin määrätietoinen. Sanon asiat suoraan, mutta en ole ylimielinen. Ihmiset, jotka minut tuntevat, tietävät minun olevan ujo. Mutta minulla on ollut tarjouksia Bundesliigasta, Valioliigasta ja Championshipistä. Uskon, että siirto tulee tapahtumaan, mutta ne ovat toistaiseksi kaatuneet seurani pyyntöihin. Kiinnostus tuo motivaatiota. Ei ole mitään hienompaa kuin pelata paineiden alla!

Sinusta tuli isä vuoden alussa. Miten isyys on muuttanut sinua ihmisenä tai pelaajana?

Pelaajana varmasti muuttanut siinä mielessä, että kun tulen kotiin ja olemme hävinneet, tappio unohtuu heti. Uskon, että isyys on ollut tasapainottava asia. On tärkeämpiäkin asioita kuin jalkapallo. Futiksesta rupeaa nauttimaan enemmän iän myötä kun tulee kypsyyttä.

Onko isyys vaikuttanut sinuun autoilijana?

Vaimo on sanonut, että olen tullut liikenteessä varovaisemmaksi. Yritän ennakoida paremmin, jos tytär on kyydissä. Olen mielestäni ollut aina hyvä ajaja.

Olet seurasi avainpelaaja Kaiserslauternissa. Millaista arkesi on Saksassa?

Lähden aamulla treeneihin hyvissä ajoin. Yleensä menen puntille ennen treeniä. Sitten treenaamme joukkueen kanssa kerran tai kaksi päivässä. Treenien jälkeen menen joko hierontaan tai puntille. Sitten käytän meidän saunoja, kylmä- ja lämminaltaita. Kropan huolto on kovan pelityylini vuoksi tärkeä juttu. Treeneistä menen kotiin ja teemme ruokaa. Käymme ehkä kerran viikossa ulkona syömässä.

Kuinka hyvin sinut tunnetaan Saksassa?

Futispelaajat tunnistetaan Saksassa hyvin. Ehkä sekin on yksi syy miksi viihdyn niin hyvin kotona. Tykkään matalasta profiilista.

Kuinka paljon seuraat muuta urheilua?

Tennistä jonkin verran sekä NBA-finaalit. Futksesta seuraan ihan kaikki mitä tulee. Vaimollani on mennyt monta kertaa hermot, kun katson koko ajan pelejä.

Saat tehdä elämässäsi juuri sitä mitä haluat. Kuinka etuoikeutettu koet olevasi?

Koen olevani etuoikeutettu, mutta olen tehnyt paljon duunia, että olen päässyt tälle tasolle. Olen uhrannut paljon. Minulla ei ollut sellaista nuoruutta kuin muilla ikäisilläni, mutta en kadu sitä. Hienoa, että minut on palkittu siitä.

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää ammattijalkapalloilijan urasta haaveilevalle nuorelle?

Jalkapalloon pitää olla valmis uhraamaan paljon. Nykyään futiksessa ei riitä se mikä ennen. Mutta futis antaa paljon. Kypsyt ihmisenä, opit vieraita kieliä ja pääset näkemään maailmaa ja saat siitä vielä rahaa. Mutta jalkapalloa pelataan tietysti, koska sä rakastat sitä!

Olet vielä nuori (24) ja parhaat pelivuotesi ovat vasta edessä. Missä näet itsesi 10 vuoden kuluttua?

Ehkä olen silloin HJK:ssa jäähdyttelemässä. Paljon riippuu minun kropastani. Näen, että voisin tuolloin vielä pelata, mutta väkisin en sitä tee. Jos tulen joskus Veikkausliigaan, en halua pelata vain nimelläni. Haluan olla joukkueelleni hyödyksi.