Olet ollut jo vuosia Suomen menestyneimpiä yksilöurheilijoita. Miten olympiamenestys muutti elämääsi vai muuttiko?

”Olympiamenestys ei muuttanut arkeani mitenkään. Toki media- ja yhteistyökumppanitilaisuuksia on pitänyt hoitaa enemmän, mutta perusarkeni pyörii samalla tavalla. Edelleen käyn lenkillä, jotta olisin ensi talvena jälleen huippukunnossa.”

Kokonaispakettisi – harjoittelu, valmennus ja välineistö – ovat huipputasolla. Suuriin muutoksiin valmistautumisessa tulevaan kauteen tuskin on tarvetta. Onko kuitenkin joitain pieniä asioita, joita voisit tehdä toisin ja millaisia ne ovat?

”Tällä hetkellä panostan vapaan tekniikkaan ja sauvoitta hiihtoon. Seefeldin MM-kisoissa tulee olemaan vauhdikas viimeinen kilometri, ja suurin osa kisoista päättyy vapaaseen. Peruspalettini on hyvässä kunnossa, mutta pieniin asioihin voi aina kiinnittää paremmin huomiota, on se sitten harjoituksiin, lihashuoltoon tai lepoon liittyviä asioita.”

Kesällä rakennetaan tulevan kauden kuntopohja. Miten, missä ja kuinka paljon harjoittelet kesällä?

”Hiihtäjä tehdään kesällä, joten myös kesällä pitää hakea olosuhteita ulkomailta. Kesän ja syksyn aikana harjoittelen kotijaksojen lisäksi: Mallorcalla, Sognefjelletissä, Seiser Almissa, Pontresinassa, Seefeldissä ja Val Senalesissa. Näiden lisäksi käyn kolme kertaa Jyväskylässä kaksipäiväisissä Kihun kuntotesteissä. Tämän lisäksi minulla on myös omia kunnon tsekkaus harjoituksia, joita tulee vähintään kerran kuussa. Alkukesässä on paljon määräharjoittelua, jolloin parhaimmillaan viikkoon tulee reilusti yli 30 tuntia treeniä. Syksyä kohden nostetaan tehojen osuutta, jolloin peruskestävyysharjoittelun osuus on pienempi.”

Onko jotain tiettyjä harjoitteita, joista et pidä?

”Näitäkin harjoituksia löytyy, mutta jos haluan olla maailman paras nämäkin harjoitukset on käännettävä positiiviseksi. Eikä aina lenkille lähtö maita vaikka olisi tiedossa mieluinen harjoitus. Silloin vain pitää kaivaa niitä pieniä positiivisia ajatuksia ja saada harjoitus onnistumaan sen päivän parhaalla mahdollisella tavalla.”

Kuinka äärirajoille uskallat viedä itsesi harjoituksissa?

”Harjoitteluissa pitää mennä välillä melko äärirajoilla. Tämähän ei aina tarkoita, että tarvitsisi mennä täysiä vaan joskus myös äärirajoilla mennään harjoituksen keston mukaan. Itselläni pisimmät jalkalenkit ovat kestäneet jopa kuusi tuntia. Mutta syksyä kohden näitä kovia ”äärirajoille” vietyä harjoituksia tarvitaan, jotta kunto ja hapenotto kehittyvät. Kokonaisuudessaan harjoittelu on yhtä veitsenterällä tasapainottelua. Viimeisenä parina vuotena olen ollut todella veitsenterällä ja tipahtaa ”väärälle puolen”, jolloin kausien tulos olisi ollut toinen. Mutta juuri näitä varten kuukausittain tulee kontrolliharjoituksia.”

Joudut varmasti miettimään palautumista harjoitellessasi ja erityisesti kisakaudella tarkkaan. Millaisia asioita palautumisessa on otettava huomioon?

”Harjoittelua rytmitetään, jotta kroppa palautuu. Minulla on yksi lepopäivä viikossa eikä jokainen treenipäivä ole kehittävä päivä vaan välillä pitää huoltaa kroppaa rauhallisilla lenkeillä ja tietysti muistaa lihashuolto, johon kuuluu venyttelyt ja fysioterapiahieronnat. Käytän kisakaudella hierontaa noin kerran viikossa ja harjoituskaudella pari kertaa kuussa.”

Maltatko pitää vapaapäiviä harjoittelusta vai onko treenaamiseen jatkuva polte?

”Yksi lepopäivä viikossa sekä lisäksi elokuussa yksi kevyempi viikko. Huhtikuu on lomakausi jolloin ei mietitä harjoittelua.”

Mitä teet vapaa-ajallasi, kun et harjoittele?

”Tykkään laittaa ruokaa ja leipoa. Yritän nähdä myös mahdollisimman paljon kavereita silloin kun olen Suomessa. Kotona ollessa vietän myös aikaa Carla-koirani kanssa. Leireillä luen ja katson elokuvia ja tv-sarjoja.”

Millaisia vinkkejä antaisit tavalliselle kuntourheilijalle, joka haaveilee kuntonsa kohottamisesta?

”Perusharjoittelun lisäksi on välillä hyvä tehdä myös harjoituksia, joissa nostaa sykettä, sillä nämä parantavat kuntoa hetkessä. Näistä on silti tärkeä muistaa palautua eikä lähteä heti kovan harjoituksen jälkeen uudestaan rehkimään esimerkiksi salille. Kehon kuuntelu on tärkeää. Silloin kun tuntee itsensä palautuneeksi, tekee kehittävän harjoituksen ja kun kroppa kaipaa lepoa, joko lepää tai tekee huoltavan ja kevyen harjoituksen.”

Voisit ikäsi puolesta urheilla huipulla vielä vuosikymmenen. Missä näet itsesi kymmenen vuoden kuluttua?

”Tällä hetkellä ajattelen uraani neljä vuotta eteenpäin, seuraavan olympiadin. En osaa sanoa missä olen kymmenen vuoden kuluttua, mutta uskoisin, että kilpaladuilla minua ei silloin enää nähdä.”