Miten sinusta tuli ampumahiihtäjä?
”Olen urheillut ja ollut suksilla siitä lähtien, kun opin kävelemään tai varmaan ennenkin sitä. Harrastin lapsuudessani monipuolisesti liikuntaa ja mukana oli paljon eri lajeja. Vanhemmaksi kasvaessa maastohiihto valikoitui päälajiksi, mutta noin 19-vuotiaana aloin kiinnostua ampumahiihdosta. Vapaa hiihtotyyli oli minulle vahvempi ja mieluisampi, ja kun pääsin ensimmäisen kerran kokeilemaan ammuntaa, innostuin lajista täysin ja sille tielle jäin.”

Mikä lajissa kiehtoo sinua?
”Lajissa kiehtoo sen intensiivisyys sekä se, että tilanteet vaihtuvat kilpailun aikana paljon. Kilpailu ei ole monesti ratkennut ennen viimeistä ampumapaikkaa, sillä muuttujia on niin paljon. Laji pitää nöyränä, sillä toisena päivänä voit olla voittaja ja heti seuraavana päivänä viimeisten joukossa.

Ampumahiihdossa on paljon eri osa-alueita, joita voi kehittää jatkuvasti eikä varmaan koskaan tule valmista. Juuri sen takia laji osaltaan välillä turhauttaa, mutta myös koukuttaa: aina voi olla parempi. Tunteiden vuoristorata ennen kilpailusuoritusta, sen aikana sekä jälkeen on myös hyvin ainutlaatuinen kokemus.”

Tunnetko koskaan olevasi ”täydellisessä” hiihto- ja ampumakunnossa vai onko toinen ominaisuus aina parempi kuin toinen?

”Ainakaan vielä sellaista aivan täydellistä tunnetta ei ole tullut, mutta tietysti se tavoitteena teen paljon töitä päivittäin. Kilpailukausi on todella pitkä, joten täydellistä hiihto- ja ampumakuntoa on vaikea ja lähes mahdotonta ylläpitää läpi kauden. Tavoitteenani on kuitenkin tulevaisuudessa kehittyä ampumahiihtäjänä niin, että kova tulostaso säilyisi läpi kauden. Parhaan hiihtokunnon ja ampumavireen ajoittaminen arvokisoihin on tietysti monesti tavoitteena, ja esimerkiksi viime talvena EM-kilpailuissa Minskissä minulla oli todella hyvä tunne molemmista.

Etenkin ammunnassa minulla on kuitenkin vielä paljon kehitettävää, sillä olen aloittanut sen monia huippuampumahiihtäjiä myöhemmin.”

Mitkä ovat sinun parhaat ominaisuutesi urheilijana?

”Parhaat ominaisuuteni urheilijana ovat hyvä hapenottokyky, määrätietoinen tekeminen ja älytön kilpailuhenkisyys.”

Ampumahiihto on muiden hiihtolajien tavoin lajina erittäin välinekeskeinen. Kuinka paljon olet urheilijana kiinnostunut esimerkiksi suksiin liittyvästä kehityksestä ja onko sinulla mahdollisuus vaikuttaa välineidesi ominaisuuksiin esimerkiksi testaamisen muodossa?

”Olen vuosi vuodelta alkanut kiinnostua yhä enemmän suksiin liittyvästä kehityksestä ja ylipäätään suksien voitelusta ja huollosta. Täytyy myöntää, että vähän liian usein suksien huolto ja voitelu jäävät kotona isälleni sekä leireillä ja kilpailuissa tietysti maajoukkueen huoltotiimille siitäkin syystä, ettei itselläni ole siihen oikein aikaa. Harjoituksiin pystyn kuitenkin myös itse voitelemaan sukseni.

Hiihdän Fischerin suksilla, ja uudet sukset valitsee tallin päällikkö minun mittojeni ja kelialueen mukaan. Saan uudet sukset ensilumenleirille, missä pääsemme huoltotiimin kanssa testaamaan ja vertaamaan niitä vanhoihin hyviksi todettuihin suksipareihini. Jos joku uusista pareista todetaan testeissä huonoksi, se menee vaihtoon.

Olen tietysti tietoinen suksieni hiontakuvioista. Minulla on myös tiedossa, millä kelillä mikäkin suksipari yleisimmin toimii, mutta se ei ole aina niin yksinkertaista. Lumi on nykyään hyvin erilaista monissa paikoissa, kun joudutaan käyttämään säilöttyä lunta sekä keinolunta. Keski-Euroopassa lumi on myös paljon kuivempaa kuin Suomessa.

Suksia testataan siis kilpailuviikolla huollon kanssa ja pyritään pääsemään selville toimivista pareista. Kilpailuaamuna testaan vielä lyhyesti maksimissaan muutamaa paria huollon testin lisäksi. Joskus huollon tekemä kilpailupäivän testin tulos on niin selkeä, ettei minun tarvitse testata suksia ja siten säästän energiaa kisaa varten.”

Kuvaile itseäsi urheilijana ja ihmisenä?

”Olen hyvin sosiaalinen, puhelias ja temperamenttinen. Elän niin normaalissa arjessa kuin urheilussakin vahvasti tunteella, missä on hyvät sekä huonot puolensa. Pääperiaatteeni on, että kaikki mihin ryhdyn, teen täysillä tai sitten en ollenkaan. Olen myös kova haaveilemaan ja minulla on paljon suuria suunnitelmia ja unelmia elämälleni.”

Mistä ammennat voitonnälkäsi ja miten sinun näkemyksesi mukaan urheilijasta tulee voittaja?

”Minusta tuntuu, että minuun on jo syntyessäni sisäänrakennettu tietty kilpailunhalu ja voitonnälkä. Olen jo pienestä asti kilpaillut sisarusteni kanssa lähes mistä tahansa päivittäin. Pieni kilpailu tekee kaikesta aina mielenkiintoisempaa ja jännempää. Yksinkertaisesti vain rakastan kilpailemista, voittamista ja sen tuomia tunteita. Häviämistä taas vihaan. Haluan haastaa itseäni, laittaa itseni koville sekä nähdä, kuinka pitkälle minun on mahdollista päästä lajissani.

Huonon suorituksen jälkeen pettymys ja suru eivät tietenkään sillä hetkellä tunnu hyvältä. Kun negatiiviset tunteet saa kuitenkin taas käännettyä kiukuksi ja energiaksi olla parempi sekä vahvempi seuraavassa kilpailussa, ei mikään voita sitä tunnetta.

Olen ollut aina sitä mieltä, että jos haluaa päästä huipulle urheilussa, täytyy siihen löytyä tietynlaista luonnetta tai ainakin luonteenpiirteitä. Täytyy olla valmis tekemään kaikkensa sen eteen, mutta kuitenkin pitää pieni pilke silmäkulmassa. Iloa ja nautintoa lajista ei saa unohtaa, pitää tehdä tosissaan muttei liian vakavissaan.”

Sinusta on odotettu Kaisa Mäkäräisen seuraajaa. Miltä vertaaminen on tuntunut ja onko se tuonut paineita?

”En ole itse ajatellut vertausta sen enempää tai ottanut siitä mitään paineita, koska teen kuitenkin tätä itseäni varten. Enemmänkin se tuntuu hienolta, että ihmiset uskovat ja näkevät potentiaalini urheilijana. Kaisa on tehnyt mielettömän uran ja arvostus häntä ja hänen saavutuksiaan kohtaan on suuri. Matkaa on vielä todella paljon Kaisan seuraajaksi, mutta halua ja uskoa kuitenkin sitäkin enemmän!”

Kaisaa on varmasti kiittäminen siitä, että laji voi Suomessa hyvin. Mitä muuta olet häneltä ammentanut?

”Kaisa on totta kai Suomen ampumahiihdon keulakuva ja tärkeä esikuva niin minulle kuin varmasti monille muillekin suomalaisille ampumahiihtäjille ja muiden lajien edustajille. Kaisa on esimerkillään näyttänyt, että kovalla työllä ja periksiantamattomuudella voi päästä huipulle, vaikka tuki lajille ei ole niin iso kuin monissa muissa maissa.

Olen ammentanut Kaisalta paljon erilaisia neuvoja niin treenaamiseen kuin kilpailemiseenkin liittyen. Kaisa on kiertänyt maailmancupia niin monta vuotta, että häneltä saa aina parhaat neuvot kilpailulatuihin ja ampumapenkkaan liittyen.

Olet jo kilpaillut niin maailmancupissa, MM-kisoissa kuin olympialaisissakin. Millaista menestystä tavoittelet tulevalla kaudella?

”Tulevalla kaudella odotan, että saisin taas tehtyä selkeän tasonnoston. Mennyt kausi oli aika vaikea ja odotukseni olivat saavutettuja tuloksia kovemmat. Pyrin siihen, että saisin vakiinnutettua tasoni niin, että perussuorittamisella olisin aina pisteillä (top 40) ja saisin myös muutamia huippuonnistumisia (top 10-20).

Tietenkin tulevan talven MM-kilpailut Anterselvassa ovat kauden päätavoitteeni, ja tavoittelen sinne parasta virettä. Onnistumiset ruokkivat aina eteenpäin ja niiden kautta saa myös itseluottamusta tekemiseen, mikä on varsinkin meidän lajissamme todella tärkeä asia. Uskon, että jos kausi lähtee hyvin käyntiin, on kovia suorituksia luvassa.”

Mikä on suosikkimatkasi ampumahiihdossa?

”Suosikkimatkani ovat pikakilpailu ja takaa-ajo. Tykkään näistä matkoista, koska ne ovat intensiivisiä ja niissä voi painaa aika lailla täysillä alusta loppuun.”

Olet jo leireillyt kesällä. Kerro kesäharjoittelustasi. Miten harjoitusmääräsi peilautuu lajin terävimpään kärkeen?

”Alkukesän leireilimme maajoukkueen kanssa Joensuussa, sillä suurin osa maajoukkueurheilijoista asuu siellä ja usein hyödyntämämme Kolin nousu on lähellä. Leirien välit olen treenannut kotona Imatralla, jossa on myös todella hyvät harjoitteluolosuhteet ampumahiihdolle Ukonniemen ampumahiihtostadionin ja rullahiihtoradan myötä.

Heinäkuusta lähtien leireilemme maajoukkueen kanssa Italian Martellissa, Itävallan Obertilliachissa ja loppusyksystä Italian Anterselvassa. Leirien välit harjoittelen pääosin kotona. Kaikki leiripaikat ovat korkealla, sillä tulevana kolmena talvena ampumahiihdon arvokilpailut tullaan kilpailemaan korkealla.

Kesäharjoitteluni on hyvin monipuolista, mikä on lajillemme tyypillistä. Yleisimpiä treenimuotoja ovat rullahiihto, juoksu, sauvakävely, pyöräily, vaellus ja voimaharjoittelu. Ampumaharjoittelu on varsinkin näin alkukesästä hyvin perusammuntapainotteista pahviin ammuntaa. Asennot katsotaan kuntoon ja ammunnan rutiineja toistetaan toistamisen perään. Keskikesästä alkaen ammuntaharjoitteluun tulee mukaan enemmän lajinomaista ammuntaa ja mitä lähemmäs talvea siirrytään, sitä enemmän kilpailunomaista ammuntaa harjoitteluun sisältyy.

Harjoitusmääräni ovat varmasti jo viimeiset pari vuotta olleet samoissa määrissä kuin sekä suomalaisilla että kansainvälisillä lajin kärkinimillä. Kestävyyslaji, johon on vielä yhdistetty taitolaji, vaatii kuitenkin useita vuosia kovaa harjoittelua, jotta huipputason voi saavuttaa. Kestävyyslajeissa harvemmin ollaan huipulla hyvin nuorena ja minunkin optimaalisin aikani iän puolesta on vasta tulossa.

Harjoitusmääristä puhuminen ei kuitenkaan kerro kaikkea, vaan määrät voivat vaihdella urheilijoilla huipputasollakin aika paljon. Itse pidän määrääkin tärkeämpänä treenin oikeaa rytmitystä, sen sisältöä ja etenkin laatua. Ja loppujen lopuksi se mitä treenin ulkopuolella tapahtuu ja ne valinnat, joita tekee, erottaa varmasti huipputasolla parhaat muista.”

Mitä teet vapaa-aikanasi kun et harjoittele ja miten nautit kesästä?

”Varsinkin harjoituskaudella treenaamiseen kuluu niin paljon aikaa ja energiaa, että vapaa-ajalla tykkään olla kotona ja ottaa vain rennosti.

Vapaa-ajalla vietän aikaa perheeni ja ystävien kanssa, käyn joogassa, kahviloissa ja välillä myös leivon. Leireillä ja kilpailureissuissa ollessa tulee katsottua sarjoja ja elokuvia sekä luettua kirjoja. Kesäisin leirien välissä tykkään myös käydä kesämökillämme. Uiminen ja saunominen ovat parasta rentoutumista.”

Autonasi on upea Kia ProCeed. Mitä olet pitänyt autosta ja sopiiko se aktiiviseen arkeesi?

”Olen pitänyt autosta todella paljon! Sen lisäksi, että se on todella tyylikäs niin ulkoa kuin sisältäkin, sillä on todella mukava ja vaivaton ajaa. Navigaattori on minulle tärkeä varuste, sillä ajan leirien sekä kilpailureissujen takia ympäri Suomea uusissa paikoissa. Isolta näytöltä matkaa on helppo ja turvallinen seurata. Minulla on myös mukana aina todella paljon erilaisia urheiluvarusteita pyörästä lähtien, ja kaikki mahtuvat hyvin auton kyytiin.”

Kuinka paljon ajat vuodessa?

”Ajan vuodessa noin 20 000 kilometriä. Suomessa pidempiä matkoja tulee ajettua jonkin verran leirien ja kilpailujen myötä. Auto on kuitenkin päivittäin käytössäni, kun olen kotona ja ajan treenipaikoille. Auto takaa sen, että arkeni sujuu vaivattomasti ja pääsen aina turvallisesti harjoituksiin ja kilpailuihin.”

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulle on urheilu-uran jälkeen?

”Tulevaisuuden suunnitteleminen urheilu-uran jälkeen on paljon mielessä ja haluan miettiä sitä jo valmiiksi. Urheilu-uran jälkeen minulla on haaveena työskennellä urheilupsykologina. Tällä hetkellä haluan keskittyä täyspäiväisesti vain ampumahiihtoon, mutta tulevien vuosien aikana aion pyrkiä myös Itä-Suomen yliopistoon, Joensuuhun, opiskelemaan psykologiaa. Mahdolliset tulevat opiskelut menevät kuitenkin niin pitkään urheilun ehdoilla, kuin urani kestää.”

Ampumahiihtäjä Venla Lehtosta matkalla huipulle tukee Imatralla Menoauto Oy.

Tilaa MyKia-uutiskirje tästä ja voita Kia ProCeed viikonlopuksi käyttöösi!