Salomo Sirviö kirjoittaa Alppimaajoukkueen terveiset Keski-Euroopasta.
Täällä koko porukalla menee hyvin, vaikka itselläni on ollut pieniä selkäongelmia. Kausi mennyt tähän asti todella hyvin ja ensimmäiset Eurooppa Cupin kisat ovat takana. Kisan tuloksena karsiutuminen pienen kylkimyyryn johdosta. Toisen päivän kisa piti jättää kipujen takia väliin. Lasku tuntuu kuitenkin päivä päivältä paremmalta, vaikka selässä on paljon kipuja ja jumeja. Onneksi olen saanut apuja esimerkiksi Japanin joukkueen fysioterapeutilta, Tiia-Mari Romarilta ja muutamalta muulta nikaman niksauttajalta.
Lähipäivinä ohjelmassani on paljon jumppaamista ja lihashuoltoa, mutta myös treenejä Reitteralmin rinteillä. Sen jälkeen matka jatkuu Obereggenin ja Val di fassan EC-pujotteluihin.
Kuljetuskapasiteettia tarvitaan
Meillä miesten joukkueella on tällä hetkellä käytössä yksi Kia Sportage, kaksi Kia Sorentoa ja muutama pakettiauto suksien ja kaiken muun ”roinan” kuljetusta varten.
Matkustelua ympäri Eurooppaa tulee todella todella paljon ja kilometrejä autossa istumiselle sekä ajamiselle kertyy tuhansia kuukaudessa. Metsäteitä, jyrkkiä ylämäkiä, serpenttiiniteitä, hienoja maisemia, lumisia liukkaita reittejä ja kaiken näköistä näkee matkalla.
Matkalla rentoudutaan mahdollisuuksien mukaan
Matkustajana tykkään nukkua, katsoa leffoja ja kuunnella musiikkia. Välillä käytän omia kuulokkeita, kun poikien vitsit käy vähiin ja välillä kuunnellaan yhdessä kaiuttimista. Itselle matkustaminen on aina ollut kivaa, vaikka pitkät matkat välillä ovatkin jaloille ja selälle hieman raskaita.
Mitä normaaleihin treenipäiviin tulee, niin lähtiessä auto pakataan niin, ettei sukset heilu takakontissa ja niiden pinta mene pilalle ja kantit tylsiksi. Sitten ajetaan treenirinteelle. Matkalla kuunnellaan tietenkin musiikkia.
Auto on meille tärkeä, sillä etäisyydet majapaikan ja punttisalin, tai vaikka ruokakaupan välillä voi olla aika pitkätkin. Hyötyliikunta on toki hyväksi, mutta joku raja se siihenkin on vedettävä. Urheilijoiden ruokakassit ovat melkoisen kookkaita…
Autoton elämä kilpa-alppihiihtäjänä olisi hyvin haastavaa.
Hyvää joulun odotusta kaikille,
Salomo Sirviö