Kerro alkuun kuka olet, mitä teet ja miten aikoinaan päädyit alalle?

”Olen Timo Suomala, muotoilija ja autointoilija. Olen jo pidemmän aikaa toiminut muotoiluyrittäjänä. Työnkuvaani voi kuvailla laajaksi. Punainen lanka työni sisällössä lienee autot ja kulkuneuvot sekä piirtäminen. Jos työtehtävät liittyvät johonkin näistä, olen innostuneen kiinnostunut.”

”Pääasiassa työskentelen saksalaiselle avokattojärjestelmiä ja erikoisautoja suunnittelevalle ja valmistavalle Webasto Convertibles GmbH:lle. Käytännössä työ on eri autovalmistajille tehtävää, tulevien avoautomallien luonnostelua ja konseptointia. Pidän siitä, kuinka alkuvaiheessa ideointi on vapaata ja joukkoon voi heittää rohkeampiakin ideoita. Samalla perusauto ja sen brändi asettavat kuitenkin vaativia rajoitteita.”

”Kirjoitan myös muotoilu- ja koeajoartikkeleita eri autoalan julkaisuihin. Olen myös tehnyt kuvituksia ja sarjan erilaisia, toimivaan prototyyppiin asti yltäneitä ajoneuvoprojekteja.”

”Yksi lisämauste tekemiseen on ollut muotoilun ja sen esittämisen opettaminen lähes kaikissa Suomessa alan koulutusta tarjoavissa korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa. Siinä työssä näkee paljon erilaisia tekijöitä ja oppii nopeasti hahmottamaan opiskelijoiden omat vahvuudet. Samalla havainnointi ja opettaminen ovat korostaneet kuinka subjektiivista piirtäminen on. Jokaisella piirtäjällä on oma tyylinsä piirtää vaikka vain yksi viiva. Taitavan piirtäjän vahvuus on kehittää tätä omaa, persoonallista tyyliä. Sama pätee automuotoilussa. Muotoilijoita palkataan tietysti taitotason ja ideointikyvyn mukaan, mutta paljolti myös oman, vahvasti näkyvän esitystyylinsä perusteella.”

”Itse päädyin opiskelemaan Teollista muotoilua silloiseen Taideteolliseen korkeakouluun, koska se oli mielestäni looginen paikka yhdistää kaksi intohimoa, piirtäminen ja autot. Opiskelun jälkeen työskentelin myös Valmet Automotiven tuotekehityksessä muotoilijana.”

Miten näet muotoilijan näkökulmasta Kian uusien mallien, kuten Stonicin ja Stingerin muotoilun ratkaisut, ja mitä ne mielestäsi edustavat?

”Heti kättelyssä on todettava, että Kian muotoilua voi kiistatta kutsua todelliseksi nousijaksi! Kia on vuosikymmenessä kehittynyt vahvaa muotoilua tarjoavaksi autonvalmistajaksi. Aiempi, melko pyöreälinjainen muotoilu näyttäytyi eurooppalaisille tahattomana outolintuna, joka heijastui myös persoonallisuuden ja merkin oman identiteetin puutteena. Kia panosti kuitenkin kasvunälkäisenä vahvasti muotoiluun ja on voimakkaasti eurooppalaistanut sitä. Tämä oli myös suurin syy nykyisen muotoilujohtaja Peter Schreyerin palkkaamiseen vuonna 2006. Ja lienee kiistatonta todeta, että muotoilumestari on onnistunut tehtävässään enemmän kuin hyvin.

Uudet Stonic ja Stinger ovat tästä mainio esimerkki. Autot ovat keskenään hyvin erilaisia, eikä vähiten segmenttiensä vuoksi. Stonic pureutuu kuumimmista kuumimpaan autoluokkaan eli suosittuun SUV-segmenttiin. Ja vielä sen tuoreimpaan ja ehkä kilpailultaan kovimpaan, kompaktiin SUV-luokkaan. Stonic vaikuttaa ryntäävän kilpailuun rinta kaarella, eikä nöyristelylle ole muotoilun puolesta mitään syytäkään. Parasta on, että vaikka mittasuhteet ja perustyyli toteuttaa paljolti samoja elementtejä kuin kilpailijansa, on Stonicissa selvä oma persoonallinen ilmeensä. Samalla se toteuttaa Kia identiteettiä, mikä on äärimmäisen tärkeää, jotta uusi malli näyttää loogiselta osalta kokonaismallistoa. Positiivista Kiassa on myös se, vaikka tunnistettava keulamaskin grafiikka toistuu kaikissa malleissa, ei sekään ole aivan identtinen. Jokaisen mallin muotoilu on saanut hiukan tilaa ympärilleen ja näin esimerkiksi eri segmenttien ja tyylien erot korostuvat. Stonicin muotoilusta näkee, kuinka se pyrkii näyttäytymään perusmalleja nuorekkaampana. Muotoilun yksityiskohdissa, kuten sivuhelman linjoissa, on pyritty erottautumaan tavanmukaisuudesta. Silti kokonaisuus ei ole sortunut turhaan kikkailuun. Ja mikä tärkeintä, auton mittasuhteet ovat kohdallaan. Se ei kompaktiluokassa ole aina itsestäänselvyys.”

”Ja kun puhutaan mittasuhteissa, on helppo puhua Stingeristä. Lippulaivamalli on Kialle monessakin mielessä täysin uudenlainen tuote, joka tuo myös uusia haasteita. Se tuo Kia-mallistoon uutta asennetta ja tehokkaimpana mallina myös pykälää rankempaa suorituskykyä. Silti auton mittasuhteet vievät ajatukset autoilun yhteen perinteisimpään luokaan, grand tourismo -autoihin. Vaikka siinä luokassa on mistä ammentaa, ei Stingerin muotoilutehtävä ole varmasti ollut itsestään selvä. Optiman vaikutus näkyy mallissa vahvasti. Stingerissä mittasuhteet ja virtaviivaisuus ovat viety vielä rankemmin eteenpäin ja voiman tunne on Stingeriä katsellessa vahvasti läsnä. Ja kun viesti on autossa noinkin selvä, on muotoilu onnistunut tehtävässään. Pidän Stingerissä keulan leveyden vaikutelmasta. Parasta lienee silti loivasti laskeutuva takalasi ja C-pilarin alla maltillisesti pullistuva takalokasuoja. Lopulliset fiilispisteet annetaan vasta, kun Stingerillä päästään tekemään sitä, mihin se on tarkoitettu, ajamaan. Ajo-ominaisuudet kulkevat käsikädessä muotoilun visuaalisten lupausten kanssa.”

Timo Suomala arvostaa Kia-muotoilua
Kia on vuosikymmenessä kehittynyt vahvaa muotoilua tarjoavaksi autonvalmistajaksi, Timo Suomala toteaa.

Onko Peter Schreyerin käden jälki näkyvissä esimerkiksi Stingerissä?

”Schreyer palkattiin viemään Kia täysin uudelle muotoilun tasolle, missä hän on onnistunut. Kiasta on kasvanut vakavasti otettava kilpailija automuotoilun kentälle ja samalla terävöitynyt tyyli on nostattanut Kia-brändin laatuvaikutelmaa. Schreyer tuskin ehtii itse joka muotolinjaa piirtämään, mutta hänen roolinsa merkitys onkin ollut muotoilun ohjaus ja asenteen osoittaminen. Tässä mielessä koko Kian nykymallisto ilmentää Schreyerin työn jälkeä. Mitä Stingeriin tulee, uskon, että auton mittasuhteet ja selkeä muotokieli ja siitä pursuava visuaalinen asenne ovat niitä elementtejä, mitä Schreyer on aina painottanut.”

Voiko Kian muotoilusta puhua ”eurooppalaisena” automuotoiluna?

”Varmasti voi. Kialla on Koreassa sijaitsevan Namyangin muotoilustudion lisäksi studiot USA:ssa, Japanissa ja Euroopassa. Kullakin studiolla on rooli muotoilun kilpailuttamisessa, mutta myös oma tehtävänsä markkina-alueen muotoilutyylin kehittämisessä. Kia, kuten useimmat muutkin valmistajat, toimii muotoilussa globaalisti. Silti eri markkina-alueiden merkitys ei ole menettänyt merkitystään. Euroopan studio on myös työnjäljellään näyttänyt kyntensä, eikä sen roolia Kian muotoilussa voi vähätellä. Schreyerin saksalaisuus näkyy varmasti myös astetta eurooppalaisempana tyylinä.”

Kian kansainvälinen slogan on: ”Power to Surprise”. Miten tämä näkyy mielestäsi Kian muotoilussa?

– Kuten jo todettua, tutustuminen Kian muotoilun kehityskaareen ja sitä kautta koko brändin kehittyminen nykyiseen tasoonsa tarjoaa yllätyksen, johon kaikki eivät ehkä vuosikymmen sitten uskoneet. Samalla saavutettu kehitys asettaa paineita ja odotuksia tulevaan. Muotoilu ei voi jäädä nyt saavutuksiinsa tyytyväisenä lepäilemään ”pitkälle lounaalle”, vaan muotoilu vaatii jatkuvaa suunnitelmallisuutta ja ohjausta. Luulenpa, että tulevat muotoilupanostukset tulevat täydentämään tämän päivän saavutuksia. Toivon mukaan meillä on lupa odottaa myös niitä yllätyksiä!”

Esimerkiksi Kia Optima on voittanut useita arvostettuja muotoilupalkintoja. Minkä vuoksi Kia Optima on sinun näkemyksesi mukaan ollut näiden tunnustusten arvoinen?

”Tyylikkyys on Optiman muotoilun vahvuuksia. Viisto kattolinjan muotoilu onnistuu alleviivaamaan sen muotoilua ja luo mallille vahvan identiteetin. Puhdaslinjaisessa muotoilussa ei ole mitään päälleliimattua tai turhaa. Selkeää kyljen muotoilua maustetaan keulan ja perän yksityiskohdilla. Kokonaisuus on esteettinen ja siitä on helppo pitää. Plussaa Optima ansaitsee siitä, että kookkaan korin muotoilun lupaukset lunastetaan myös sisätiloissa. Auto on aina kokonaisuus ja Optimassa tilavat sisätilat jatkavat ulkomuotojen synnyttämiä mielikuvia. Stinger on paljosta velkaa Optimalle.”

Jos Timo Suomala olisi Kian muotoilujohtaja, mihin osa-alueisiin keskittyisit?

”Tunnustettujen muotoilusaavutusten edelleen kehittäminen on Kialle äärimmäisen tärkeää. Muotoilun tulee inspiroida sekä asiakkaita, mutta luoda myös muotoilijoille inspiroivat lähtökohdat tulevaisuuden luomiseksi. Olisi kiinnostavaa myös kokeilla rohkeuden rajoja. Kun Kian muotoilulle on muurattu tukeva alusta, olisi kiinnostava tunnustella kuinka pitkälle muotoilun keinot kantaisivat erikoisempien mallisarjojen luomisessa. Modulaarisuus on jo arkipäivää ja valmistus- ja materiaalitekniikka kehittyy uskomattomalla vauhdilla. Stinger on yksi rohkeampi askel kohti uutta, mutta muotoilijana olen kiinnostunut aina siitä seuraavasta askeleesta.”

Miten näet suomalaisen automuotoilun tulevaisuuden?

”Mikään ei ole esteenä suomalaisen automuotoilun menestykselle. Meillä on runsaasti lahjakkaita kykyjä. Oman teollisuuden puuttuminen tekee meistä kuitenkin automuotoilun lilliputtivaltion. Sorvin ääreen pääseminen on vaativaa työtä, mutta suomalaiset ovat näyttäneet sisunsa ennenkin haasteiden edessä. Ja maailmalta löytyy kourallinen suomalaisia automuotoilijoita. Tietysti vielä kiinnostavampaa olisi ajatella, miksi ajoneuvojen tuotekehitystyötä ei voisi laajemmaltikin tehdä Suomessa. Tai jopa tuotekehityksestä aina tuotteistamiseen ja omaan tuotantoon asti. Kaikista osa-alueista löytyy jo kotimaisia esimerkkejä ja muutamia kokeiluja, mutta vakavasti otettava, taloudellisesti toimiva kokonaisuus vielä puuttuu. Jäämme tässäkin odottamaan niitä muotoilun yllätyksiä.”

Timo Suomala: muotoilu inspiroi asiakasta ja muotoilijaa
Muotoilun tulee inspiroida paitsi asiakkaita, myös luoda muotoilijoille inspiroivat lähtökohdat tulevaisuuden luomiseksi, Timo Suomala toteaa.