Kulunut kausi oli sinulle menestys niin maailmancupissa kuin Lahden MM-kisoissa, jossa saavutit henkilökohtaisen hopeamitalin. Millaisen arvosanan annat itsellesi kaudesta?

”Kouluarvosanoilla 9+ tai 9 1/2. Toki saavutin sen henkilökohtaisen mitalin, mutta MM-kisoissa oli myös vähän pettymyksiä. Kaudelle mahtui huonoja hiihtoja, mutta kokonaiscupissa olin kuitenkin kakkonen. Se oli loistava saavutus.”

Sinulta odotettiin jopa kultaa Lahdesta. Jättikö tämä kausi nälkää tuleville kausille?

”Totta kai jätti. Vaikka kultaa moni odotti, lähdin itse tavoittelemaan henkilökohtaista mitalia Lahdesta. Aina sitä haluaa olla pikkaisen parempi. Nälkää on edelleen.”

Mitä ominaisuuksia sinun pitää vielä kehittää hiihtäjänä, jotta odotukset arvokisavoitosta toteutuvat?

”Varmasti kaikessa pystyy aina kehittymään. Nytkään voitto Lahdessa ei ollut kaukana. Jos kokonaisuutena pystyn olemaan pikkuisen parempi, niin voitto on mahdollista. Vapaan sprintti ja vapaalla loppukirit ovat osa-alueita, joita pitää kehittää, jotta pystyy ratkaisemaan kirejä.”

Ensi vuonna järjestetään talviolympialaiset Etelä-Korean Pyeongchangissa. Olet tuolloin 27-vuotias. Ovatko Pyeongchangin kisat sinulle urasi päätavoite?

”Varmasti siihen mennessä urani päätavoite. Totta kai MM-kotikisat oli yksi tavoite. Minulla on yksi olympiamitali (4 x 5 km viestihopea 2014), mutta henkilökohtaista olympiamitalia ei vielä ole. Olen tuolloin 27-vuotias ja Maarit Björgen on nyt 37 vuotta, joten minulla on vielä aikaa kilpailla. Mutta totta kai ensi vuosi on tärkeä.”

Teetkö harjoitteluun kesäkaudella joitakin muutoksia tulevia olympialaisia ajatellen?

”En. Jatkamme sitä hyvää työtä, jota olemme tehneet viimeiset kaksi vuotta.  Harjoitusmääräni ovat nyt sellaisissa lukemissa, ettei paljon enempää pysty harjoittelemaan. Varmasti ihan minun maksimirajoilla mennään sen suhteen. Pieniä viilauksia voidaan tehdä, mutta ei mitään isoja juttuja.”

Millainen on normaali harjoitteluviikkosi kilpailukauden ulkopuolella?

”Harjoittelen kesällä määrällisesti paljon. Elokuun loppuun mennessä keskimääräinen harjoittelumäärä on 20 tuntia viikossa. Joka kolmas viikko on kevyempi viikko. Silloin tulee noin 10-12 tuntia viikossa. Viime vuonna toukokuussa tuli pyöräleirillä 37 tuntia kahdeksassa päivässä. Harjoitusmäärät vaihtelee riippuen siitä, mitä kautta eletään. Kilpailukauden ulkopuolella harjoittelen alkukesästä määrällisesti enemmän. Syksyllä ruvetaan tekemään tehoja, eikä määrällisesti pysty enää niin paljon harjoittelemaan. Olen kuitenkin harjoittelut joulukuuhun asti paljon, jotta kunto kestäisi helmi-maaliskuulle.”

Aviomiehesi Tommi Pärmäkoski on F1-piireistäkin tunnettu urheiluvalmentaja. Mikä on hänen rooli sinun valmennuksessa?

”Matilla (Haavisto) on päävastuu, mutta Tommi on voimaharjoituksissa mukana.”

Puhutteko kotona hiihdosta tai valmennuksesta vai ovatko urheilemiseen liittyvät asiat kotona pannassa?

”Totta kai sitä puhutaan urheilusta. Puhun paljon omista harjoituksista ja tuntemuksistani. Tommilla on tietotaitoa palautumiseen. Kun kerron niitä asioita Tommille, niin hän osaa analysoida niitä Matille, mikä on järkevä harjoitus siihen hetkeen. Totta kai minua kiinnostaa myös se, miten Tommin urheilijoilla menee. Aina voi oppia muistakin lajeista.”

Millaisista asioista haaveilet urheilu-uran jälkeen?

”On paljon haaveita tietysti. Ensiksi pitäisi saada joku ammatti. Tällä hetkellä kiinnostaisi puusepän työt. Varmasti myös perheen perustaminen on jossain vaiheessa ajankohtaista.”

Sinulla on autona Kia Sorento. Mitä ominaisuuksia arvostat autossasi?

”Turvallisuutta, nelivetoa ja luotettavuutta. Ei tarvitse murehtia, että jäisi mihinkään kiinni. Lisäominaisuutena arvostan ehdottomasti lämmitettävää rattia! Kun tulen pitkältä hiihtolenkiltä sormet jäässä ja lämmityksen laittaa päälle, niin kyllä on mukava lähteä kotia kohti ajelemaan. Sorento on iso auto. Meillä on yleensä tavaraa tosi paljon, ja koira valtaa usein takapenkin. Mukavaa että autossa iso tavaratila, jonne kassit mahtuvat heittämällä.”